ICF Saariston rengastie 19.-21.8.2016

Intruder Clubin Turun puuha-ihmiset olivat suunnitelleet rengastien sisärinkulan kierroksen ja mukaanhan sitä oli lähdettävä, kun tämä kierros oli itseltä jäänyt kesken jo kahdesti.
... Pieneen päähän kun ei mahdu kaikki ne lauttojen aikataulut ja nöyränä poikana olin aina palannut takaisin mantereelle....

Perjantai aamulla kokoonnuttiin Kanta-Hämeen tiukalla iskuryhmällä Riihimäen apsille, ajatuksissa saariryhmän valloitus kera tukijoukkojen.
Muonitus tähän rankkaan etenemiseenkin oli hoidossa!
Ehtaa pyttymakkaraa 1500cc pyttyjen hellän tasaisessa lämmössä.
Keittiömestarin menyynä oli Kivikylän kotipalvaamon ryynäreitä.
Suosittelen lämpimästi kokeilemaan, toimii. :D
Sääennusteet olivat luvanneet pitkin viikkoa jos jonkinlaista keliä ja niihinhän ei tänä tietotekniikan päivänäkään voi luottaa.
Selityksiä löytyy ennusteen ketuilleen menon suhteen ja lottopalloarvontaankin on jo viitattu.. Omasta mielestä nuo pallot ovat jo kumipalloja.

Kuvassa ehkä reissun märimmät hetket (kelin suhteen) ja "suppari" tiesi kerrankin pompata kohdilleen, keli kun oli loistava kaiken sen jatkuneen harmauden keskellä.

Taivassalossa on joku ihastuttava ravintola rannassa ja sinne suunnistettiin paikallistuntemuksen avulla.
Siinä pihalla pyöriessä osui silmään tämä "pienellä vaivalla vielä kesäksi veteen" projekti, mistä oli ihan pakko räpsäistä kuva.
Kuva ravintelin entranssin portailta.
Siellä ne ratsut hetken huilaa.

Launtaina kokoonnuttiin sitten koko ryhmän voimin aamupalalle toiseen satamaan Kustavissa.

Tuosta panderollista löytyi paikan nimi: Peterzens Boathouse ja googlella saa lisää infoa tästä.
Nätti paikka olkikattoisine rakennuksineen.


Näkymää sisäänkäynnin jälkeen.
Näitä perinneveneitä ihastelin useaan kertaan terassilta.
On ne vain nättejä!
Mieli teki mennä hetkeksi istumaan näille jakkaroille ja katsella veneitä suht läheltä, mutta en uskaltanut..
Tuhdin lauantain aamupalan jälkeen suunnattiin ensimmäiselle lautalle Kustavista Iniöön, jos muistan oikein.
Hetken odottelun jälkeen, lautta saapuikin paikalle ahmaisten meidät viikonlopun mittaiselle seikkailulle kauniiseen saaristoon.
Pyöriä oli kohtullisen paljon jonossa ja tavan mukaan meidät ohjattiin reunoille, sekä nurkkiin.
Meri oli meille suopea ja jätti pahimmat aallot/mainingit ulapalle.
Pienen pyrähdyksen jälkeen oltiin taas lautalla sievästi jonossa.
Aikaa oli taas riittävästi jaloittelulle, sekä turinoinnille...
Seurailin siinä sivussa tuon purkkarin etenemistä tasaisessa tuulessa, nauttien samalla kaikin aistein meren tuulahduksesta.
Teki kyllä hyvää nykyiselle sisämaan asukille! :D
"Kassi-Lohi" altaita näkyi muutamia..
Hylkeet kuulemma ovat jo kovin kova riesa ja verkkojen on oltava järeät.
Mossalassa pidettiin kaffetauko, jossa oli tuttuja kerholaisia omalla reissullaan.
Alue oli nätisti muokattu turistien viihdyttämiseksi.
Rannetta pystyy reenaamaan myös kolpakon sijaan vaikka frisbee golffilla ja vastaavilla aktiviteeteillä.
Seuraavan ylityksen satoa: lisää "farmeja".
Tämän parempaa kuvaa en saanut vastarannasta..
Paikka näytti mereltä päin hyvin idylliseltä.
Olikohan se nyt Houtsakarissa, jossa vietettiin tovi jos toinenkin lauttaa odotellessa.
Tauko oli siinä mielessä ihan jees, kun  ajantappona sain hyvää tietoa siitä, miten tunnistaa VL 1500 pyörä vuosimalleiltaan jo pidemmältä, yms. :D
Ennen lauantain majapaikalle ajoa, käytiin syömässä ihan asiallisen oloisessa paikassa.
Miinuksena tosin se, että juuri mun pizza oli kuulemma lävähtänyt lattialle ja nälissäni nieleskellen odotin uutta lättyä saapuvaksi, kun muut nuolivat jo aterian päätteeksi sormenpäitä.
Toki tässä pienestä hetkestä jäi mieleen jotain hyvääkin:
Kaikki odottivat pöydässä, kunnes olin saanut oman räiskäleen kauhottua alas.
Hyvät herrasmies tavat siis niin tiellä kuin pöydässäkin!
... omalta osaltani en sitä noudattanut, vaan koitin vetää keskusteluihin osallistumatta hikipäissäni kohtuullisen kokoista pizzaa näkymättömiin.
Nooh... nälällä oli toki osuutta asiaan! :D
La-Su yön kortteeri oli näinkin hulppea paikka, mikä paikallistuntemuksen ansiosta tuli myös meille muillekin tutuksi.
Oli aivan mahtava paikka, minkä nimen kyllä tähän blogiinkin laitan kunhan sen jostain kaivan.



Noniin, löytyihän se paikan nimi:
Kirjais Kursgård -kurssikeskus

Rakennuksessa on omat huoneet ja yhteiset tilat, joten omaa rauhaa saa jos sitä haluaa.
Yhteisen tilan tupakeittiö näyttää tältä.
Ei huono ollenkaan!
"Punikki ja 7 ääliötä"
Tämä nimitys tuli muualta ja mun oli pakko lainata sitä myös tähän kuvaan! :D
Sunnuntaina käytiin katsomassa yhtä kirkkoa lähemmin, ihan löntystellen.
Tässä kuvassa ei siis ole nurtsille illanvietto numerona pystyyn tumpattu muurikkapannu, vaan ehta hautamuistomerkki.
Mikä oli tällaisen palvontapytingin hautuumaalla.
Kirkkomaan sisäänkäynnille viettävältä polulta aukesi tällainen näkymä.
Ei mitään hajua siitä, kenestä tarkalleen tuo merkki kertoi.
Kyseessä ei ollut kuitenkaan tavan "Fröökynä", vaan joku arvon rouvas henkilö. Titteli oli toki hakattuna kiveen, mutta tällainen tollo ruottia osaa.
Sisältä kirkko oli pelkistetyn nätti. Ehkä kuvastaa saaristolaisen karua arkea?
Samalla paljastaen seurakunnan saaristolaisuutta?
Ylhäällä oli kyllä makeat urkupillit koristeineen. Voi kun kanttori olisi ollut paikalla, niin olisin kainosti pyytänyt kuulla parit matalat "rekkamörinät" ja korkeat sävelet.
Äänet kun ovat yleensä erittäin vaikuttavat tuossa ympäristössä.
Tuon kaiken "henkenravinton" jälkeen oli aika täyttää myös maallisempi tarve ja se ape vedettiin tällaisessa kelluvassa pizzapaikassa.
Mä vedin jonkun mexicanan, mikä oli terveellisen rasvaista, sekä sopivan tulista olut-täytteisen illan jälkeen.
Ihan hyvää ja paikalliseen turistiluonteeseen verraten aika edullista. Siis suosittelen!
Siitä sitten lähdettiin kurvailemaan pikkuhiljaa kohti reissun loppua ja matkalla vielä extrana oli Turun porukkaan törmääminen heidän vakkari apsilla!




Jos näin ihan loppu yhteenvetona kirjoittaisin, niin reissussa oli erittäin paljon hyvää ja negatiivista täytyy tikulla kaivaa.
Tässä reissussa löi kättä kaksi sydäntä lähellä olevaa elementtiä: Maa ja Meri = Moottoripyöräily, sen kaikkine sivujuonteineen ja veneily.
Nautin siis kaikesta, paitsi tielle osuneista routakuopista ja sepelipätkästä! :D

Erittäin hienon työn olivat tehneet ne muutamat kerhon henkilöt varauksineen aikatauluineen ja en voi kuin kovasti kiittää puolestani heitä tästä.
Jälleen oli mahtava reissu hyvien motoristien kesken. Kiitos teille kaikille!

2 kommenttia:

  1. Hyvä stoori, kiva kun joku jaksaa väsäillä. Olihan se kiva teihin törmätä Mossalassa, kun tiedettiin aikataulu noin about. Ei sieltä Iniöstä niin montaa lauttaa ehdi tulemaan, eli arvattiin se millä tulitta. Hienooja paikkoja, kannattaa kurvailla useimminkin, eli poiketa siitä pääreitiltä. Kesän jatkoja (Y)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Peppo!
      Täytyy tulevaisuudessa kiertää ihan ajan kanssa noita paikkoja. Hyvin idylliseltä moni paikka näytti.
      Kesän jatkoja myös sinne.

      Poista