BMW kerhon kevätretki Viipuriin 4.-6.5.2018

Mp meissulla lyötiin viimeiset asiat lukkoon ja toivottiin parasta mahdollista kevättä, jottei tästä reissusta tulisi survival reissua.
Kevät eteni kuten tiedämme; hirmu lämpimänä ja koko kesähän tässä on ollut helteinen.

Pesu ennen reissua.
Näitä poikia ei tartte kärpäslätkällä hutkia loitommalle painepesurin kanssa, koska homma toimii.

Velipojan kanssa käytiin ostamassa vielä "parmasalvat" apteekista.
Eli nykyisin; närästyslääkkeet ja laktoositabletit.

Jottei nuorison tärkeä rooli unohu, niin tässä juniorimäet.
Totuuten nimissä; ehkä uskaltaisin itte vain tuosta pienimmästä! :D

Varasin meille huoneet ebookersin kautta ja lupaavasti huoneet tuli varattua tästä idyllisestä rakennuksesta veden äärellä.

Ja paskan marjat.
Tästä kliinisestä kortteerista tien toiselta puolelta löysimme huoneemme.
Jos olisin ollut vaimoni kanssa liikenteessä, niin olisin jo hermostunut!



Tilasin meinaan majoituksen kuvan perusteella, jotta vältytään kansainvälisen identtisiltä huoneilta.

Noh... otetaan sen verta takas, että ähelsin kyllä paskat virneessä tällaisessa hienossa huussissa.
Eivät paarmat, ampparit tuikkineet kiveksille kesken kiivaan ähellyksen.

Ja pyörätkin olivat siististi turvassa sisäpihalla, ilman rantabulevardin lääppiöitä.
Onhan tuo mun 17v vanha pyörä sen verta ihku.
:D

Ovat nuo sulut olleet ennen hieman eri mittakaavaa..

Tämä saatu historiallisen oloinen namipurkki tulee palvelemaan tulevaisuudessa nitropurkin virkaa, jos ajuri moista tulee tarvitsemaan!

Järjestävä taho oli teetättänyt myös pirun makeet tarrat.
Tätä en liimaa ennen kuin olen saanut teetettyä pyörään sivulaukkuraudat ja asennettua uudet laukut.
Arvostan siis korkealle!

Lappeen rannan (nykyinen kirjotusasus) ABC:llä tavattiin ja siitä rajalle.

Näytin vaimolle tätä El Presidenten fillarin kuvaa, josko innostuisi tästä ruhtinaallisesta takatilasta.
Tuli jyrkkä ei.
Eli turha valittaa jatkossakaan. :D
Mä olen taas ihan myyty GTL fillariin ja ADV gessuun.
Molemmissa ajoasento hulppea ja tilat oivat.

Hotellimme Druzhba.

Ja sen edessä vielä rippeet "varjo-hotellista", jossa yön tunnit veloitettiin minuuteissa.
Joku kateellinen tuikkasi tuon porttolan tuleen ja näin homma on historiaa.

Hotellimme tulivapaa ja normi meininki.
Ajurit saa siis huokaista!

Makee tönö, elä kysy mikä.

Pyöree torni, jossa vedettiin illalla särvintä kitusiin.

Sporttibaarin huussi, jossa kuvien lisäksi pläikäsi "hytkymusa" ruudussa.
Pojat tietää, ettei parane tuijottaa liikaa jos mielii kusta. :D

Aamulla lähdettiin lampsimaan kohti sotajuttuja.
Matkalla huomasin tän törkeen makeen vanin.

Porteilla jo lupaavia "hinttejä" ja nyt tarkoitan ihan enklannin kielistä sanaa.

Ois muuten ihan hirmuisen tylyt vessakaakelit!

KAUNISTA!

Hieman kutkutti koittaa SA-M05 maiharin kärkeä veli Venäläisen torpedon kärkeen.
En kuitenkaan uskaltanut, kun ristinollassakin tulee aina turpiin! :D

Hieno kenttäsairaala, mikähän mahtoi olla  todellisuus puolin ja toisin?

Nyt alettiin olla mun alueella ja heti tuli mieleen biisi: "What the F?".
Silmissä vilisi vinsut, bruunot, emmat, mp-40 tyyliset luikut.
Mitä ihmettä on aikanaan tapahtunut?
Nää pojat oli laitettu taistelemaan ties millä sotasaaliilla ja kalibeerit ihan mitä sattuu.
Tämä oli meidän onni, sano minun sanoneen.
Pikkasenkin organisoidummin, niin tämäkin kirjoitus olisi kirjoitettu "hassuilla" kirjaimilla.

Ai että!
Tämän nähdessä jokin värähti.
Mun eka haulikko on tältä tehtaalta tullu ja rakas.
Olkoonkin vihulaisen ase... ei se meidän polvella enää pitäisi olla rasite.

En malttanu olla hiplaamatta tätä.
Hirveä tykki olalla kannettavissa.
En nyt muista sitä, kuinka monta vihulaista sniperi ampui yhdellä laukauksella Irakissa.
Tällä varmasti lyöty moiset ennätykset, joita edes hitusen fiksu inhimillinen ihminen jätti laskematta.

Vietettiinhän tuolloin ihan oma-aloitteinen Joulurauhakin Euroopan rintamalla, vaikka päällystö oli eri mieltä.

Joku osaavampi tietää nää korot.

Tuntuu hää olevan mahtiukko edelleen.

Ei pienintäkään hajua tästä torpasta, mikä on jätetty pystyyn tuonne.
Ehkä joku osaa valaista?

Tavernoja löytyi sieltä sun täältä.

Rekkameesin painajainen!
Kulmat olivat jo saaneet aika pahasti osumaa.

Linna huputettuna.

Oliko ruton takia, sitä emme saa koskaan tietää!?
;D

Kävellessä kohti keskustaa, törmättiin vielä raunioina oleviin rakennuksiin.

Taaperruksen päätteeksi palasimme virvoittavan keitaan äärelle ja käytiin vaihtamassa hikiset kamat huoneissa.

Vetästiin illan appeet tässä turistirysässä.
Elekää väärin ymmärtäkö, koska paikalla on syvä historiansa ja safka oli maittavaa.
Illalla soi "aikuinen nainen" yms, eli viimeistään siinä kohtaa on hyvä jatkaa matkaa.

Illalla hotellille vaapuessa maisema oli seesteisen nätti.

Keväinen aamu toi "Huurus MC:n" mieleen, kun tankille kurvailtiin.

Meidän pohjoinen loittoryhmä.

Sortavalan leppeän jäätävässä tuulessa kuuntelimme ekumeenista joikua ja mietimme, missä hitossa saadaan kaffeet ja päästään kuselle.
Tylyä mutta totta.

Ostanko taivaskanavat vai korjaanko katon?

Ei suorin reitti, mutta antoisa! :D

 Loppuun ajokuvaa..