Maassa kaikki hyvin.

Nyt on hoidot siirtyneet jo terveyskeskukseen ja haava alkaa näyttää oikeasti paranemisen merkkejä!
Haavan pohja on noussut paikoin jo kohtuu ylös, mikä tarkoittaa sitä, että haava alkaa reunoilta pienentyä.
Kooltaan tämä monttu on "enää" n.6 cm pitkä, n.2 cm leveä ja syvyyttä n. sentin syvyydestä lähes vain milliin. Eli kesällä päästään puikkoihin, jos tällä vauhdilla edetään!

Hoitajat suosittelivat proteiini-valmisteiden nauttimista, jotta haava saisi lisävoimaa paranemiseen.
Tällainen raihnainen ja kaljamahainen ukko eksyy voimailuosastolle vain vahingossa, joten tuntuikin perin hassulta raahata protsku-säkkiä kassalle. Olen usein ajatellut (yleistänyt) näiden protsku, yms. valmisteiden olevan vain äärimmäisten puhisijoiden juttu, jotka sitten baarissa reuhaa hihattomissa.
Ihan kuin olisi ekaa kertaa kortsuja ollut ostamassa, kun punastellen onnuin kassalle. Kassa varmaan luuli, että hiki ja puna kasvoilla johtui kivusta...

Kotihoidossa!

Toukkahoito oli menestys ja haava alkaa osoittaa paranemisen ensimerkkejä.
Oli se vain kärsimystä ne 5 päivää, mitä toukat operoivat haavalla. Särky oli melkoinen kahtena viimeisenä vuorokautena, mutta hampaat irvessä mentiin maaliin. Hoitajat ja lääkärit tuumailivat, että saisin olla onnellinen, kun tunto on tallella ja hermot toimivat.
Oli se vain jännä fiilis, kun tulehdus ja toukat sekoittivat hermojen toimintaa. Välillä oli tunne, että nilkka on sijoiltaan, välillä olin ihan varma, että akillesjänne on poikki, yms.

Toukat ovat nyt taakse jäänyttä aikaa ja kotihoidolla mennään eteenpäin kohti kevättä... edessä on vielä kuvauksetkin, joissa tutkitaan, onko tulehdus päässyt luihin vai ei.
Pitäkää peukkuja, koska tämä ratkaisee kuulemma sen, pääsenkö pyörän sarviin tulevana kesänä vai vasta keväällä 2013.

Homma jatkuu..

Eipä maisemat paljoa vaihtuneet, kun Suomeen tultiin.. Ehkä hitusen sävyeroa seinissä ja muutama lisko vähemmän. Ihan kuin olisin vielä lomalla! Loppu viikosta saan kinttuja pureksimaan kourallisen Saksalaisia kärpäsentoukkia. Tätä odotan suurella mielenkiinnolla!
Lähetetty Nokia-puhelimestani

Ja kuvia seuraa.

Mutta ei ehkä ihan halutun kaltaisia!
Kurvailut Filippiineillä loppuivat sitten alkuunsa... sain ajokilometrejä kerättyä persettä puuduttavat 20km ja nekin muutaman päivän osissa.
Jalat olivat kuin pallokalat viikon ajan, eikä ajamisesta tullut mitään. Herttaisia nuo paikalliset moskiitot, yms. öttiäiset!

Onneksi vasen jalka tokeni aiemmin ja taistella tarvitsee vain yhden jalan kanssa! .... jos tästä nyt jotain postiviista pitää tikulla raapia.

Nyt sitten maataan sairaalassa tiputuksessa ja pohditaan ehkä aikaistuvaa (ja toivottua) kotiin lähtöä.
Pahoin tosin pelkään sen onnistumisen puolesta..

Pieni hetki bikerinä Filippiineillä.

Se perhanan mopokaupan hieronta jäi lyhkäiseksi liikkeessä, jonne matkustin tunnin julkisilla... Olisivat koijarit sanoneet vaan reilusti puhelimessa hintansa. Hukkareissu, mutta toi se sitten tullessaan jotain hyvääkin.
Tuli sitten tutun kautta väännettyä diili, kuvassa olevasta fillarista... ihan järkevällä "myyntiehdolla":

Mää myyn sen eteenpäin toiselle tutulle, kun palataan takaisin kotia. Eli ajan ilmaiseksi tällä loman ajan!
Maanantaina olisi tarkoitus aloittaa päiväretkien teko tällä piikillä... Muuten lähtisin ajelemaan jo huomenna, mutta ohjelmaa on liikaa.
Kuvia siis seuraa..